Vuonna 2014 meille tuli kotihoitoon Halma-kissa viiden pentunsa kanssa. Pennut olivat parin viikon ikäisiä ja ne olivat siinä onnellisessa asemassa, että niillä oli äiti.

Toisin oli eräällä pienellä kissalla löytöeläintalolla. Sillä ei ollut äitiä eikä sisaruksia. Päätettiin sitten kokeilla josko Halma ottaisi tuon orvon pennun joukkonsa jatkoksi.

Ja niinhän siinä kävi, että Halmalla oli hyvä sydän ja se sydän täynnä äidin onnea ja se otti pennun kuudenneksi hoivattavakseen.

Pentu sai nimekseen Uuno. Nimi tuli siitä kun uno on italiaksi yksi ja Uuno oli ollut aivan yksin.

Kaikki sujui tosi hienosti. Ainoastaan alussa Uuno oli vähän ihmeissään, kun se ei saanut toisista pennuista leikkikaveria itselleen. Se oli jo leikki-iässä ja toiset vasta harjoittelivat kävelemistä. Myöhemmin leikit sitten jo sujuivat porukalla.

Uuno oli kiltti poika eikä se käyttänyt suurempaa kokoaan väärin. Se ei töninyt toisia pois äidin tisulta eikä muutenkaan murjonut pienempiään.

Ainahan kissanpennut ovat suloisia, mutta tähän pentueeseen sattui todella suloisia tapauksia. Kuten kuvista näkyy.

Ja tässä videossa näkyy se, että ei sitä kummmoista lelua tarvita, kun tenavilla on hauskaa. Meno on kuin kusiaispesässä:

https://www.youtube.com/watch?v=D-WiKXRoig8

 

Uuno

 

Vilho

 

Lepohetki kissakiikussa

Kielo